Perheiden kokemuksia

© Elina Palosaari, luonnollinenalkuphotography

11-vuotias lapsi:

Lapsemme kävi peruskoulussa neljä luokkaa ja aloitti viidennen. Viidennen luokan alussa luimme Turun Sanomista artikkelin Feeniks-koulusta. Se vaikutti heti meidän perheen tyyliseltä koululta. Mikä tärkeintä, niin lapsemme innostui artikkelista kovasti ja halusi päästä Feeniks-kouluun tutustumaan. Uskomme vahvasti, että jo tämän ikäinen lapsi tuntee itseään siten, että osaa pohtia, millainen ympäristö on hänelle sopiva. Tutustumiskäynnin jälkeen halusimme ilmoittaa lapsen koulun toimintaan. Päätös oli perheessämme yksimielinen. Päätökseemme vaikutti vahvasti osittain isosta oppilasmäärästä johtuen levoton ja meluinen ilmapiiri edellisessä suuressa koulussa. Sen sijaan edellisen koulun opettajiin olimme hyvin tyytyväisiä, joten se ei ollut vaihtomme syy. Ajattelimme kuitenkin kokeilla vaihtoa Feeniks-kouluun ajatuksella, että peruskouluun pääsee aina takaisin, ellei Feeniks-koulu osoittautuisi oikeaksi ratkaisuksi. Useimmiten ihmiset pelkäävät tehdä ratkaisuja, sillä he suhtautuvat niihin kuin lopullisiin päätöksiin. Ajattelemme, että elämään kuuluu joustavuus ja tietynlainen tilannetaju uskaltaa tehdä hyvinvointia tukevia ratkaisuja, vaikkeivat ne olisikaan aina ns. “valtavirtaa”.

Lapsemme aloittaessa koulun emme vielä tienneet kovinkaan paljon siitä, mikä demokraattisen koulun idea on. Kuitenkin lapsilähtöisyys, tasa-arvoisuus ja yksilöllisyyden syvällisempi ymmärtäminen olivat meille tärkeitä asioita ja ne näkyivät heti koulun alettua. Samoin pidimme ajatuksesta, että oppiminen voisi olla iloista, tutkivaa, motivoivaa ja kokonaisvaltaista. Myös yhdessä laaditut säännöt kuulostivat järkeviltä, sillä yhteisesti päätettyyn asiaan on helpompi sitoutua.

Lapsemme on innostunut Feeniks-koulussa opiskelusta ja osaa myös kotona ollessaan huolehtia siitä, että hänen tulee opeteltua asioita. Lapsi valitsee yleensä aamuisin jonkun kirjan tai opeteltavan asian, johon hän aikoo Feeniks-päivän aikana syventyä tarkemmin. Joskus päivä on mennyt leikkiessä, mutta koemme, että leikki on tärkeä osa sosiaalisuutta, luovuutta ja lapsen maailmaa. Olemme iloisia siitä, että Feeniks-koulussa ryhmäytymiselle ja leikille on jätetty tilaa. Feeniks-koulussa erilaista on myös eri-ikäisten lasten toimiminen yhdessä oppien toisiltaan. Paikkana Feeniks-koulu ympäristöineen on mitä ihanteellisin. Luonnon ympäröimä vanha maalaistalo henkii hyvää tunnelmaa (Lapsen lisäys: “tärkeiden oravien juostessa pihalla”). Feeniks-koulun opettaja Emmi on hyvin sitoutunut ja yhteistyö on toiminut hyvin. Samoin koulussa vierailevat henkilöt ovat ymmärtäneet koulun ideologian ja olleet lapsemme mukaan hyvin mukavia. Oppimisen käsite onkin muuttunut Feeniks-koulun myötä paljon laajemmaksi kuin peruskoulun ainekohtaisissa oppiaineissa.

Feeniks-koulu on opettanut lapsellemme itseohjautuvuutta, kuten milloin työskennellä, levätä, leikkiä, ulkoilla ja syödä. Tämä kaikki oli hänelle aluksi hyvin vierasta, koska peruskoulussa monet asiat tehdään samanaikaisesti ja ohjatusti. Lapsi on myös kotona tehtäviä tehdessään oppinut, milloin on hyvää pitää tauko ja tunnistaa oman vireystilansa laskun osaten hakeutua tällöin lepäämään. Feeniks-koulu on lisännyt hänen itsetuntemusta paljon. Koulun vaihto näkyy hänen kasvaneena itseluottamuksena. Hyvä olo näkyy hänessä myös kehollisesti, hän on rento ja hyväntuulinen. Koulupäivän jälkeen hän ei ole väsynyt vaan tyytyväinen ja vielä energinen. Aiemmassa koulussa hänen energiaa kului paljon levottoman ympäristön tarkkailuun.

Feeniks-koulu on osoittautunut meidän lapsellemme ja perheelle oikeaksi ratkaisuksi. Olemme innostuneet demokraattisen koulun ideasta ja uskomme, että Feeniks-koulu on edelläkävijä.

© Elina Palosaari, luonnollinenalkuphotography

6-vuotias lapsi:

Lapsemme aloitti syksyllä 2018 Turun Feeniks-koulun ryhmässä. Valitsimme Feeniks-koulun, sillä halusimme antaa lapselle mahdollisuuden seurata omaa intoaan ja kiinnostustaan opiskelun suhteen, ilman pakotettua lukujärjestystä. Meitä viehätti myös ajatus siitä, että kaksikielinen lapsemme voisi opiskella joustavasti ja vaihtelevasti molempia äidinkieliään käyttäen. Asuessamme tilapäisesti ulkomailla lapsen ollessa 5-vuotias hän kävi pari kuukautta koulua pienessä moni-ikäisessä ryhmässä, josta meille jäi hyvä kokemus.

Puoli vuotta koulun aloittamisen jälkeen ei vielä ole tullut päivää, jolloin lapsi ei olisi halunnut mennä kouluun. Omien sanojensa mukaan hän tykkää koulussa kaikesta. Feeniks-koulun tapa opiskella on selvästi innostanut lasta oppimaan ja harjoittelemaan monia asioita omaehtoisesti. Usein hän haluaa koulupäivän jälkeen tehdä tehtäviä kotona – tällä hetkellä mielipuuhaa ovat matematiikkapelit sekä yhteen- ja vähennyslaskujen laskeminen paperilla.

Lapsemme oli oppinut ennen koulun alkua lukemisen alkeet, mutta kirjoittaminen ei silloin vielä kiinnostanut. Muutaman viikon päästä hän kuitenkin alkoi innokkaasti harjoitella kirjoittamista, huomattuaan koulussa isompia lapsia havainnoidessaan mihin kaikkeen tätä taitoa voi käyttää. Matematiikan osalta lapsi on myös selvästi saanut inspiraatiota itseään vähän vanhemmilta oppilailta. Kaikki oppiminen on tullut hänen omasta aloitteestaan ja ilman pakkoa tai painetta. Tämä onkin mielestämme Feeniks-koulun paras puoli – oppimisen ilo säilyy kun oppimiseen ei liitetä pakkoa.

Lapsemme on ottanut innokkaasti myös kotona käyttöön koulun toimintatapoja – hän muun muassa halusi alkaa pitää kotona ”perhekokouksia” joissa sovitaan yhteisistä asioista.