Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miten Turun Feeniks-koulu sai alkunsa ja miksi perustatte koulun?

Lapset ansaitsevat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen. Meidän aikuisten tehtävänä on pyrkiä rakentamaan ja turvaamaan nuo hyvät lähtökohdat. Koulutus on keskeinen osa lapsen ja nuoren elämää. Meitä oli joukko ihmisiä, jotka olimme kukin tahoillamme miettineet pitkään, että koulu voisi olla jotain ihan uutta, jotain mitä nykyinen peruskoulu ei pysty tarjoamaan. Kaipasimme oppimisympäristöä, joka rakentuisi aidosti lapsen sisäiselle motivaatiolle, tukisi tämän luontaista valtavaa oppimisenhalua ja ottaisi oppilaat todella mukaan koulun päätöksentekoon. Jotkut meistä ovat opetus- tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat työssään nähneet nykyisen koulujärjestelmän hyvät ja huonot puolet. Toiset ovat eri-ikäisten lasten vanhempia, jotka haluavat lapselleen edellä mainittujen periaatteiden mukaan toimivan koulun. Osa on muista syistä kiinnostuneita rakentamaan nykyiselle peruskoululle vaihtoehtoa, pilottihanketta joka toimii suunnannäyttäjänä muillekin kouluille ja kaikille kiinnostuneille.

Mitä tarkoittaa vapaa koulu? Entä demokraattinen koulu? Mitä eroa niillä on?

Usein käsitteitä käytetään toistensa synonyymeinä. Demokraattinen koulu tarkoittaa koulua, jossa toteutetaan demokratian perusperiaatetta: jokaisella kouluyhteisön jäsenellä, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin ja osallistua päätöksentekoon kiinnostuksensa ja kypsyytensä mukaisesti. Koulujen päätöksenteko on keskustelevaa ja usein konsensus- tai sosiokraattista päätöksentekoa eikä niinkään äänestämistä. Vapaalla koululla puolestaan viitataan enemmänkin siihen, että oppilailla on paljon vapauksia sen suhteen, mitä ja miten opiskelevat. Turun Feeniks-koulu on sekä vapaa että demokraattinen. Lisää tietoa demokraattisista kouluista löydät esimerkiksi täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Democratic_education. Olemme myös Euroopan demokraattisten koulujen liiton EUDECin jäsen: eudec.org.

Onko teillä päteviä opettajia?

Hankkeessamme on mukana muodollisestikin päteviä opettajia. Emme millään tavalla kiellä muodollisen koulutuksen tuomia hyötyjä, mutta meille on muodollista koulutustakin tärkeämpää se, millainen persoona on kyseessä, kuinka hyvä itsetuntemus ihmisellä on ja kuinka lähellä koulumme ydinarvot ovat hänen sydäntään.

Eikö suomalainen koulujärjestelmä ole todettu maailman parhaaksi? Miten varmistatte että lapsi oppii kaiken tärkeän?

Suomalainen koulujärjestelmä on todellakin menestynyt mm. PISA-tutkimuksissa emmekä kiellä sen ansioita. Toisaalta oppilaiden hyvinvointia mittaavat tutkimukset eivät ole olleet yhtä mairittelevia Suomen osalta. Usein myös oppilaiden kiinnostus oppimiseen hiipuu kouluvuosien edetessä.
Lapsella on valtava oppimisenhalu ja oppimiskyky on evolutiivisestikin ihmiselle hyvin perustavanlaatuinen ominaisuus – sanotaan, ettei lajimme olisi tässä ellei sen oppimiskyky olisi aivan ilmiömäinen. Mikä tahansa tilanne voi olla oppimistilanne, jos ihminen on oppimishaluinen. Kun ihminen elää virikkeellisessä ja monipuolisessa ympäristössä, oppiminen on aivan väistämätöntä. Sellaiset asiat, joiden oppiminen on tärkeää, tulevat väistämättä vastaan monipuolisessa ympäristössä eläessä.

Miten arvioitte lasta? Mistä tiedätte mitä lapsi on oppinut?

Olemalla tiiviissä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa lapsen tai nuoren kanssa, keskustelemalla hänen kanssaan, seuraamalla ja kuuntelemalla häntä. Muodollisen arvioinnin tarpeesta ja toteutuksesta sovitaan yksilöllisesti oppilaan itsensä, tämän vanhempien ja kotikunnan kanssa. Turun Feeniks-koulussa tulee olemaan myös muodollisesti päteviä opettajia, jotka voivat olla mukana virallisessa arvioinnissa, mikäli yhdessä niin sovitaan. Opiskelun seurantaan on olemassa myös hyviä tietoteknisiä ratkaisuja, joita voidaan haluttaessa käyttää muodollisen arvioinnin tai oppimisen seuraamisen apuna.

Onko Turun Feeniks-koulu oikea, virallinen koulu?

Turun Feeniks-koululla ei ainakaan vielä ole virallista koulustatusta. Tällä hetkellä Turun Feeniks-koulu toimii epävirallisena niin sanottuna villinä kouluna, kuten lähes kaikki vaihtoehtoiset koulut aluksi tekevät. Se tarkoittaa että oppilaamme ovat virallisesti kotioppijoita ja heidän oppimisensa seurannasta sovitaan yhdessä oppilaan kotikunnan kanssa. Turun Feeniks-koulu arvioi vuosittain sitä, kannattaisiko sen hakea perusopetuksen järjestämislupaa, ns. koululupaa, jolloin koulustamme tulisi virallinen yksityiskoulu, saisimme julkista rahoitusta ja muun muassa oikeuden kirjoittaa peruskoulun päättötodistuksia. Suomessa kaikki yksityiskoulut ovat julkisrahoitteisia ja niiden toimintaa valvotaan säännöllisesti, joten ne eivät varsinaisesti ole yksityisiä samassa mielessä kuin joissain muissa maissa. Uusia koululupia ei kuitenkaan ole myönnetty lainkaan viime vuosina, joten tällä hetkellä keskitämme voimavaramme koulumme kehittämiseen muilla tavoilla.

Eikö lapselta jää kaikki tärkeä, ”kova tieto” oppimatta, jos hän saa tehdä mitä haluaa? Opiskelevatko vapaiden koulujen oppilaat vain taide- ja taitoaineita? Miten vapaissa tai demokraattisissa kouluissa opiskelleet nuoret sijoittuvat koulutukseen tai työelämään peruskoulun jälkeen?

Demokraattisia kouluja on tällä hetkellä Euroopassa kymmeniä ja maailmassa satoja ja vapaasta oppimisesta on vuosikymmenten kokemus. Olemassa olevien vapaiden tai demokraattisten koulujen kokemusten mukaan niiden oppilaat pärjäävät niin sanotuissa ”akateemisissa tiedoissa ja taidoissa” keskimäärin vähintään perinteisten koulujen oppilaiden tasoisesti ja sijoittuvat hyvin jatkokoulutukseen. Aivan samalla tavoin kuin muuallakin, myös vapaissa kouluissa on lapsia, joilla on erityinen kiinnostus esimerkiksi matematiikkaan, kieliin tai fysiikkaan, jos “kovalla tiedolla” tarkoitetaan perinteisiä oppiaineita ja ns. akateemisia tietoja.
Lisäksi voidaan kysyä, kuka määrittelee mikä tieto on kovaa tai tärkeää? Onko tärkeämpää oppia yksittäisiä faktatietoja vai esimerkiksi yhteistyökykyä, ongelmanratkaisutaitoa, itsetuntemusta. Asioita ei tarvitse asettaa toisiaan vastaan, vaan erilaiset tiedot ja taidot tukevat toisiaan. Yhteiskunta on muuttunut täysin mullistavasti ja tiedonhankinta on muuttunut radikaalisti: monesti on yhtä nopeaa hakea jokin tieto netistä kuin palauttaa se mieleen muistin sopukoista. Yksittäisten faktojen muistamista tärkeämpää on asioiden ymmärtäminen, yhdistely ja käyttö kontekstin mukaisesti. Osa tietämisestä on jo ulkoistettu kehomme ulkopuolelle esimerkiksi älypuhelimiin ja laitteiden kehittyminen tulee edelleen jatkamaan tätä kehitystä.

Opiskelevatko oppilaat mitään ellei mitään ole pakko opiskella?

On yleinen perinteiseen kouluun liittyvä käsitys, etteivät oppilaat opiskelisi ja oppisi mitään ellei heidän olisi pakko. Oppimista tapahtuu kuitenkin kaikkialla. Käytännön kokemukset pakottomista oppimisympäristöistä eivät tue tätä käsitystä, vaan päinvastoin oppimisinto saa kukoistaa kun sitä ei liikaa kahlita. Kunkin lapsen kanssa myös sovitaan yhdessä yksilöllisestä oppimissuunnitelmasta.

Miten Turun Feeniks-koulun toiminta rahoitetaan?

Toimintamme rahoitus tulee monista erilaisista lähteistä. Toiminnassa mukana olevat perheet tukevat toimintaa mahdollisuuksiensa mukaan. Lisäksi tukiyhdistyksellämme on kannatusjäseniä ja haemme avustuksia, apurahoja, stipendejä ja otamme vastaan lahjoituksia. Toimimme kuitenkin erittäin pienellä rahoituksella ja etsimme jatkuvasti uusia tapoja rahoittaa toimintamme. Myös kulumme ovat maltilliset. Uskomme silti, että aina löytyy organisaatioita ja yksittäisiä ihmisiä, joita tavoitteemme ja periaatteemme puhuttelevat ja jotka haluavat tukea toimintaamme.

Seuraatteko valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita?

Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita ollaan uudistamassa vahvasti osallistavampaan suuntaan – kohti toimintakulttuuria, joka vapaissa ja demokraattisissa kouluissa on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Opetussuunnitelmien perusteet koskevat kaikkia suomalaisia oppivelvollisia lapsia ja nuoria ja siten myös Turun Feeniks-koulun lapsia ja nuoria. Opetussuunnitelmien perusteet eivät kuitenkaan määrittele kovinkaan tarkasti sitä milloin ja miten syvällisesti tietyt asiat tulisi oppia, vaan jättävät tilaa yksilölliselle harkinnalle sen suhteen, miten opetussuunnitelmien perusteita päätetään seurata.
Tunnemme opetussuunnitelmien perusteet ja seuraamme niitä Turun Feeniks-koulun arvot ja toimintaperiaatteet huomioiden. Lapset ovat yksilöllisiä kiinnostuksenkohteidensa ja oppimisvalmiutensa suhteen. Turun Feeniks-koulu antaa oppilaalle paljon vapautta sen suhteen, miten ja milloin hän opiskelee mitäkin.

Valitsevatko oppilaat henkilökuntanne kuten joissakin demokraattisissa tai vapaissa kouluissa tehdään?

Turun Feeniks-koulun lapsilla ja nuorilla on aidosti sananvaltaa siihen, ketkä ihmiset työskentelevät heidän kanssaan heidän koulussaan. Turun Feeniks-kouluun tullaan töihin henkilökohtaisen tutustumisjakson kautta, jolloin tuleva työntekijä voi arvioida tämän oppimisympäristön sopivuutta itselleen ja toisaalta Feeniks-koulun lapset ja aikuiset henkilön sopivuutta kouluumme ja tarpeisiimme. Päätökset henkilövalinnoista tehdään aina yhdessä keskustelemalla, niin että niihin voivat vaikuttaa kaikki, joita valinta tulee päivittäin koskettamaan.

Eikö vapaa oppiminen ja vastuu päätöksenteosta ole liikaa lapselle?

Vastuuseen kasvaa vastuuta ottamalla. On esitetty, että käsitys lasten ja nuorten vastuuttomuudesta johtuu itse asiassa siitä, ettei heillä ole mahdollisuutta ottaa todellista vastuuta, tehdä todellisia valintoja esimerkiksi koulutukseensa liittyen. Turun Feeniks-koulussa kukin saa ottaa vastuuta oman kypsyytensä mukaan ja myös oppia virheistään. Lapsi tarvitsee ympärilleen myös turvallisia ja vakaita aikuisia, jotka ovat valmiita elämään lapsen lähellä lapsen elämän suurissa kysymyksissä ja jotka tuntevat hänet hyvin. Tukea ja apua on aina saatavilla eikä ketään jätetä yksin hänelle liian suuren vastuun kanssa.
Lasten ei myöskään ole pakko ottaa osaa päätöksiin, jotka heitä eivät kiinnosta (paitsi konfliktitilanteissa, joissa ovat itse osapuolena). Niinpä esim. se, miten jätehuolto järjestetään, jää usein käytännössä aikuisten päätettäväksi lasten löytäessä mukavampaa tekemistä kuin aiheesta kokoustaminen. Meille on kuitenkin tärkeää, että tähänkin myös lapsi voi sanoa sanottavansa.
Feeniks-nettikoulun perustajan Marko Koskisen sanoin:
”Kysymys lasten ja nuorten kyvystä ottaa vastuuta ja ymmärtää omaa parastaan on varsin monimutkainen. Yleensä meidän yhteiskunnassa lapsia ja nuoria aliarvioidaan. Tässä kysymyksessä on tärkeää erottaa pari asiaa toisistaan. Ensinnäkin lapselle on erittäin tärkeää, että hänellä on turvallisia ja voimakkaita aikuisia ympärillään, jotka pystyvät ottamaan vastuuta lapsen kasvusta. Toinen seikka on se, miten lapselle annetaan tilaa ottaa itse vastuuta ja oppia omista virheistään. Usein aikuiset ovat aivan liian suojelevia ja tällä suojelevuudellaan tukahduttavat lapsen oman kyvyn ottaa vastuuta ja päättää omista asioistaan. Lapsi alkaa epäillä omia taitojaan ja kykyään toimia itsenäisesti. Näin synnytetään moninaisia riippuvuussuhteita ja heikkouden ja kykenemättömyyden tunteita, jotka puolestaan estävät ihmisiä aikuisiällä toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja johtavat monesti jonkinasteiseen syrjäytymiseen. Demokraattisissa kouluissa lähtökohtana on ajatus siitä, että ihminen haluaa selvitä omassa ympäristössään iästä riippumatta. Mikäli ympäristö tarjoaa riittävästi turvallisuutta, tukea ja rakkautta, lapsi oppii itse tarvitsemansa asiat. Tämä ei missään nimessä saa tarkoittaa, että lapsi jätetään heitteille. Aikuisen vastuulla on aina oltava pitää huolta lapsen hyvinvoinnista ja tukea häntä tarvittaessa.”

Jos jokainen saa valita itse mitä tekee, eivätkö oppilaiden ryhmätyötaidot jää kehittymättä?

Pakottomassa ympäristössä ihmisillä on yleensä halu toimia yhdessä, joten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät kuin itsestään. Tätä tukevat myös koulussamme käytössä olevat koulukokous ja sovittelupiiri.

Eikö Feeniks-koulussa ole mitään rajoja?

On toki, paljonkin yhdessä sovittuja sääntöjä. Demokraattisissa kouluissa rajoista päätetään yhdessä. Tällöin rajojen merkitys on helpompi ymmärtää ja lapset ja nuoret saavat kokemuksen osallisuudesta ja omasta tärkeydestään. Aikuisilla on kuitenkin keskeinen merkitys rajojen valvonnassa. Aikuisten tehtävänä on toimia pysäyttäjinä ja osittain myös rajojen valvojina ja luoda turvallisuutta myös tällä tavoin.

Minulla on hyvin hiljainen (tai hyvin vilkas tai vetäytyvä tai taiteellinen tai matemaattinen jne…) lapsi. Mitenköhän hän sopisi tuollaiseen ympäristöön? Ottatteko Turun Feeniks-kouluun oppilaita, jotka syystä tai toisesta siirtyvät pois perinteisistä peruskouluista. Miten vapaa tai demokraattinen koulu pystyy vastaamaan erityislasten tarpeisiin, esim. keskittymisvaikeuksiin tai lukemisen ja kirjoittamisen viivästymiin tai tunne-elämän vaikeuksiin?

Meillä aikuiset tekevät jatkuvasti parhaansa kohdatakseen lapset aidosti, myös emotionaalisesti. Vapaat ja demokraattiset koulut sopivat yleisesti ottaen hyvin kaikenlaisille lapsille ja nuorille, sillä emme normita ketään vaan jokainen saa tukea itselleen luontaisiin olemisen ja tekemisen tapoihin ja toisaalta myös nähdä ja kokeilla toisenlaisia tapoja toimia.
Sovimme ajan- ja tilankäytöstä koulussamme yhdessä siten, että kaikilla olisi mahdollisuus olla itselleen rennossa ympäristössä. Se tarkoittaa hiljaisia ja meluisia tiloja ja hetkiä. Lapset ja nuoret saavat myös itse valita, millainen ympäristö tuntuu heille sopivalta juuri tietyllä hetkellä. Keskustelemme jokaisen kouluumme haluavan lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa erikseen ja lapsi pääsee tutustumisjaksolle kouluumme ennen kuin teemme yhdessä keskustellen päätöksen siitä, onko meidän koulumme sopiva hänelle ja hänen perheelleen.
Feeniks-koulu edellyttää vanhemmilta vahvaa halua luottaa lapsensa kykyyn oppia ja toimia yhdessä muiden kanssa. Myös siinä on oma haasteensa, johon sitoutumista perheiden on syytä punnita ennen päätöstä kouluumme tulemisesta. Joku, joka ei ole vielä seitsenvuotiaana valmis tai kiinnostunut lukemisesta, voi olla sitä vuoden tai kahden kuluttua. Oppimisen viivästymien kohdalla mietimme siis ensin, olisiko mahdollista että kysymys ratkeaa, kun lapsi saa tilaa oppia omaan tahtiinsa. Usein näin on.

Millaisia ihmisiä vapaissa ja demokraattisissa kouluissa kasvaa?

Terveellä tavalla itseensä luottavia, yhteistyökykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka luottavat kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin kysymyksiin. Yksilöllisiä ihmisiä, joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet koulun lisäksi myös kaikki muut ympäristöt, tilanteet ja kokemukset, joita he ovat elämässään kohdanneet. Ihmisiä, joilla on tietysti omat kehityshaasteensa, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, mutta jotka toivottavasti näkevät ne mahdollisuutena.

Miten ratkaisette ongelmia koulussa, jos aikuisilla ei ole lapsia suurempaa päätösvaltaa?

Koulussamme, kuten useimmissa vapaissa ja demokraattisissa kouluissa, tulee olemaan käytössä koulukokous ja sovittelupiiri, joihin kaikki lapset ja aikuiset voivat osallistua. Koulukokouksessa tehdään yhdessä keskustellen koulun käytäntöjä koskevia päätöksiä. Sovittelupiirissä puolestaan etsitään yhdessä ratkaisuja ilmenneisiin ristiriitatilanteisiin. Päätökset tehdään konsensusmenetelmää käyttäen.

Miten vapaa tai demokraattinen koulu valmistaa lapsia tai nuoria maailmaan, jossa kuitenkin on pakkoja ja testaamista?

Hyvin kehittynyt itsetunto ja keskittymiskyky auttavat uusissa paineiden alaisissa tilanteissa myös muualla kuin koulussamme. Jos lapsi tai nuori tai aikuinen haluaa harjoitella erityisesti tällaisia taitoja (kokeita, testejä), hän voi sitä pyytää. Mielestämme pakkoihin ja testaamiseen ei tarvitse oppia heti seitsenvuotiaana, vaan myöhemminkin ehtii. Lapset eivät myöskään elä kuplassa, vaan kohtaavat kaikkialla ympäristössään kaiken maailman asioita, myös pakkoja ja testaamista. Ihminen sopeutuu kyllä uusiin tilanteisiin, joita elämässä tulee vastaan, tai saattaapa hän alkaa työskennellä asioiden muuttamiseksi, jos kokee ne epäoikeudenmukaisiksi tai epätarkoituksenmukaisiksi.

Millaisia ihmisiä etsitte koulun päivittäiseen toimintaan tai taustajoukoiksi?

Kaikenlaisia juuri itsensä näköisiä ihmisiä, jotka kokevat Feeniks-koulun periaatteet itselleen läheisiksi. Ihmisiä, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan omat vanhat toimintamallinsa ja oppimaan uutta ja haluavat toimia tärkeän asian hyväksi. Emme halua asettaa muita määritelmiä, vaan toivotamme toimintaamme tervetulleiksi ihmiset omine taitoineen, tietoineen, elämänkokemuksineen ja persoonineen. Meillä on monenlaista tekemistä monenlaisille ihmisille: kirjanpidosta pulkkamäkeen, kutomisesta laborointiin, keskustelemisesta tanssimiseen, visioinnista talkootyöhön. Olet tervetullut liittymään joukkoomme juuri sen verran ja sellaisilla tavoilla kuin sinulle sopii!