Rules of the support association

Turun Feeniks-koulun tukiyhdistys ry:n säännöt

 

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Turun Feeniks-koulun tukiyhdistys ry ja sen kotipaikka on Turun kaupunki.

 

Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistys pyrkii parantamaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulutukseensa edistämällä ja tukemalla vapaiden ja demokraattisten oppimisympäristöjen syntymistä ja toimintaa Suomessa. Yhdistyksen tarkoituksena on valtakunnallisesti kehittää, ylläpitää ja tukea lapsilähtöistä ja demokraattista kasvatustoimintaa, vapaa koulu -toimintaa sekä tietoisuutta vaihtoehtoisista tavoista suorittaa oppivelvollisuus.

Yhdistys voi järjestää tarkoitukseensa liittyvää päivähoitotoimintaa, koulutoimintaa, kerhotoimintaa ja lasten iltapäivätoimintaa Turun seudulla. Yhdistys voi järjestää maanlaajuisesti koulutus-, opastus- ja tiedotustilaisuuksia sekä muita tarkoitustaan tukevia tilaisuuksia tai hankkeita. Yhdistys voi myös palkata työntekijöitä tarkoituksensa toteuttamiseksi. Yhdistys osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen vapaaseen ja demokraattiseen oppimiseen liittyvään yhteistyöhön. Yhdistys voi kuulua jäsenenä tarkoitukseensa liittyviin toisiin yhdistyksiin tai liittoihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, hankkia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta kuten kiinteistöjä, huoneistoja tai arvopapereita. Yhdistys voi järjestää yhdessä toimipisteessä ja järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä kahvilatoimintaa, asianomaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia. Yhdistys voi hankkia, välittää ja tuoda asiaan kuuluvaa oppimateriaalia ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Yhdistys on toiminnassaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia sekä yhdistyksen sääntöjä.

 

Jäsenyys

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä tai kannatusjäseniä. Jäsenhakemukset käsitellään hallituksen kokouksessa ja hallituksella on lopullinen päätäntävalta siitä, hyväksytäänkö joku varsinaiseksi tai kannatusjäseneksi.

Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi yksityisiä henkilöitä, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa sekä hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Kannatusjäseniksi voidaan hyväksyä yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Kannatusjäsenillä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänioikeutta.

 

Eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen molemmille jäsenryhmille päättää yhdistyksen syyskokous. Jäsenmaksujen maksuajankohdasta päättää yhdistyksen hallitus.

 

Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä, jotka syyskokous  valitsee. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan joko keskuudestaan tai ulkopuolelta.

Hallitus voi asettaa yhdistyksen asioiden valmistelemista ja/tai hoitoa varten toimikuntia, jotka ovat vastuussa toiminnastaan hallitukselle. Kussakin toimikunnassa tulee olla vähintään yksi (1) hallituksen jäsen. Toimikuntiin voidaan hallituksen päätöksellä kutsua myös yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallituksen tulee päätöksissään pyrkiä yksimielisyyteen. Jos kuitenkin joudutaan äänestämään, riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

 

Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa aina kaksi henkilöä yhdessä. Yhdistyksen nimen voi kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, tai muu hallituksen jäsen yhdessä hallituksen toisen jäsenen tai hallituksen määräämän muun toimihenkilön kanssa.

 

Tilivuosi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) sääntömääräistä kokousta, kevätkokouksen ja syyskokouksen. Kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen tulee päätöksissään pyrkiä yksimielisyyteen. Jos kuitenkin joudutaan äänestämään, riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ja muut yhdistyksen kokoukset seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä  tai sähköpostitse.

 

Asioiden käsittely yhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on:

1.hyväksyä edellisen tilikauden tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto

2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:

1.hyväksyä toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

2. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle

3. valita hallituksen puheenjohtaja

4. valita hallituksen muut jäsenet

5. valita yksi tilintarkastaja / toiminnantarkastaja ja yksi varatilintarkastaja /  varatoiminnantarkastaja

6. käsitellä muut kokouskutsussa valitut asiat.

 
Sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkautuminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa ja vähintään neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaan.