Miten Turun Feeniks-koulu sai alkunsa ja miksi perustitte koulun?
Lapset ansaitsevat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen. Meidän aikuisten tehtävänä on pyrkiä rakentamaan ja turvaamaan nuo hyvät lähtökohdat. Koulutus on keskeinen osa lapsen ja nuoren elämää. Turun Feeniks-koulu -hankkeen perusti joukko ihmisiä, jotka olivat kukin tahoillaan miettineet pitkään, että koulu voisi olla jotain ihan uutta, jotain mitä nykyinen peruskoulu ei pysty tarjoamaan. Kaipasimme oppimisympäristöä, joka rakentuisi aidosti lapsen sisäiselle motivaatiolle, tukisi tämän luontaista valtavaa oppimisenhalua ja ottaisi oppilaat todella mukaan koulun päätöksentekoon. Jotkut meistä ovat opetus- tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat työssään nähneet nykyisen koulujärjestelmän hyvät ja huonot puolet. Toiset ovat eri-ikäisten lasten vanhempia, jotka haluavat lapselleen edellä mainittujen periaatteiden mukaan toimivan koulun. Osa on muista syistä kiinnostuneita rakentamaan nykyiselle peruskoululle vaihtoehtoa, pilottihanketta joka toimii suunnannäyttäjänä muillekin kouluille ja kaikille kiinnostuneille.
Mitä tarkoittaa vapaa koulu? Entä demokraattinen koulu? Mitä eroa niillä on?
Usein käsitteitä käytetään toistensa synonyymeinä. Demokraattinen koulu tarkoittaa koulua, jossa toteutetaan demokratian perusperiaatetta: jokaisella kouluyhteisön jäsenellä, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin ja osallistua päätöksentekoon kiinnostuksensa ja kypsyytensä mukaisesti. Koulujen päätöksenteko on keskustelevaa ja usein konsensus- tai sosiokraattista päätöksentekoa eikä niinkään äänestämistä. Vapaalla koululla puolestaan viitataan enemmänkin siihen, että oppilailla on paljon vapauksia sen suhteen, mitä ja miten he opiskelevat. Turun Feeniks-koulu on sekä vapaa että demokraattinen. Olemme myös Euroopan demokraattisten koulujen liiton EUDECin jäsen: eudec.org.
Miten demokraattinen koulu eroaa muista vaihtoehtoisista pedagogiikoista?
Demokraattisilla kouluilla on joitain yhteisiä piirteitä esimerkiksi Steiner-, Montessori- ja Reggio Emilia- koulujen kanssa. Yhdistäviä tekijöitä voivat koulusta riippuen olla mm. lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen, oppijakeskeisyys ja leikin arvostaminen. Kyseessä on kuitenkin täysin erilliset pedagogiset suuntaukset.
Demokraattisien koulujen erityispiirteitä ovat:
Oppimisen vapaus on laaja ja oppilas saa itse määritellä mitä, miten ja milloin hän haluaa oppia. Itseohjautuva oppiminen on keskiössä.
Yhteinen päätöksenteko. Koulun asioista päättää koulukokous, johon lapset ja aikuiset osallistuvat tasavertaisina.
Ei ikäryhmiä. Eri-ikäiset lapset ja nuoret toimivat vapaasti keskenään.
Esimerkiksi Steiner-kouluista demokraattiset koulut eroavat monin tavoin. Demokraattisissa kouluissa ei nojata ennalta määritettyihin kehityskausiin tai tiettyyn järjestykseen, jossa lapsen kehityksen tulisi edetä. Toiminta ei ole opettajajohtoista eikä aikuinen pyri ohjaamaan lasta tiettyyn suuntaan. Toisin kuin Steiner-kouluissa, käytössä ei ole lukujärjestystä vaan toiminta rakentuu lasten omille kiinnostuksen kohteille ja toiveille. Demokraattisten kouluissa aikuisella ei ole auktoriteettiasemaa lasten yli vaan lapset ja aikuiset jakavat vastuun koulun asioista päättävässä koulukokouksessa.
Onko teillä päteviä opettajia?
Hankkeessamme on mukana muodollisesti päteviä opettajia. Emme millään tavalla kiellä muodollisen koulutuksen tuomia hyötyjä, mutta meille on muodollista koulutustakin tärkeämpää se, millainen persoona on kyseessä, kuinka hyvä itsetuntemus ihmisellä on ja kuinka lähellä koulumme ydinarvot ovat hänen sydäntään.
Eikö suomalainen koulujärjestelmä ole todettu maailman parhaaksi? Miten varmistatte että lapsi oppii kaiken tärkeän?
Suomalainen koulujärjestelmä on todellakin menestynyt mm. PISA-tutkimuksissa emmekä kiellä sen ansioita. Toisaalta oppilaiden hyvinvointia mittaavat tutkimukset eivät ole olleet yhtä mairittelevia Suomen osalta. Usein myös oppilaiden kiinnostus oppimiseen hiipuu kouluvuosien edetessä.
Lapsella on valtava oppimisenhalu ja oppimiskyky on evolutiivisestikin ihmiselle hyvin perustavanlaatuinen ominaisuus – sanotaan, ettei lajimme olisi tässä ellei sen oppimiskyky olisi aivan ilmiömäinen. Mikä tahansa tilanne voi olla oppimistilanne, jos ihminen on oppimishaluinen. Kun ihminen elää virikkeellisessä ja monipuolisessa ympäristössä, oppiminen on aivan väistämätöntä. Sellaiset asiat, joiden oppiminen on tärkeää, tulevat väistämättä vastaan monipuolisessa ympäristössä eläessä.
Mistä tiedätte mitä lapsi on oppinut?
Opettaja on tiiviissä vuorovaikutuksessa lapsen tai nuoren kanssa, keskustelemalla, seuraamalla ja kuuntelemalla. Arvioinnissa keskitytään seuraamaan oppilaan edistymistä omaan aiempaan osaamiseensa nähden eikä oppilaita verrata keskenään.
Oppilaan oppimista dokumentoidaan päivittäin (kuvin, kirjallisesti jne.) ja lisäksi käytämme opiskelun seurantaan myös erilaisia sähköisiä järjestelmiä.
Viikottainen koulukokous on keskeinen paikka vertaisarvioinnin, itsearvioinnin ja palautteen antamisen harjoitteluun. Koulukokous on tärkeä osa yhteisön toimintaa ja se antaa säännöllisesti mahdollisuuden sekä oppilaille että opettajalle nostaa esiin asioita, joista on hyvä keskustella ja joita voidaan kehittää. Se antaa myös oppilaille mahdollisuuden antaa palautetta opettajalle. Koulukokouksen keskustelut käydään hyvässä hengessä ja iloitaan yhteisistä onnistumisista!
Lukukauden lopussa opettaja käy jokaisen oppilaan kanssa henkilökohtaisen arviointikeskustelun, jossa kootaan yhteen lukukauden aikana tehtyä ja opittua. Opettaja toimittaa perheelle lyhyen yhteenvedon lukukaudesta. Numeroarviointia Turun Feeniks-koulussa ei ole käytössä.
Onko Turun Feeniks-koulu oikea, virallinen koulu?
Turun Feeniks-koululla ei ole perusopetuksen järjestämislupaa (ns. “koululupa”). Turun Feeniks-koulu toimii kotikoululaisten kerhona ja kohtaamispaikkana. Se tarkoittaa että oppilaamme ovat virallisesti kotioppijoita ja heidän kotikuntansa määrää heille valvovan opettajan, joka seuraa oppilaan edistymistä. Turun Feeniks-koulun tavoitteena on hakea perusopetuksen järjestämislupaa, jolloin koulustamme tulisi virallinen yksityiskoulu, saisimme julkista rahoitusta ja muun muassa oikeuden kirjoittaa peruskoulun päättötodistuksia. Suomessa kaikki yksityiskoulut ovat julkisrahoitteisia ja niiden toimintaa valvotaan säännöllisesti, joten ne eivät ole yksityisiä samassa mielessä kuin monissa muissa maissa.
Eikö lapselta jää kaikki tärkeä, ”kova tieto” oppimatta, jos hän saa tehdä mitä haluaa? Opiskelevatko vapaiden koulujen oppilaat vain taide- ja taitoaineita? Miten vapaissa tai demokraattisissa kouluissa opiskelleet nuoret sijoittuvat koulutukseen tai työelämään peruskoulun jälkeen?
Demokraattisia kouluja on tällä hetkellä Euroopassa kymmeniä ja maailmassa satoja ja vapaasta oppimisesta on vuosikymmenten kokemus. Olemassa olevien vapaiden tai demokraattisten koulujen kokemusten mukaan niiden oppilaat pärjäävät niin sanotuissa ”akateemisissa tiedoissa ja taidoissa” keskimäärin vähintään perinteisten koulujen oppilaiden tasoisesti ja sijoittuvat hyvin jatkokoulutukseen. Aivan samalla tavoin kuin muuallakin, myös vapaissa kouluissa on lapsia, joilla on erityinen kiinnostus esimerkiksi matematiikkaan, kieliin tai fysiikkaan, jos “kovalla tiedolla” tarkoitetaan perinteisiä oppiaineita ja ns. akateemisia tietoja.
Lisäksi voidaan kysyä, kuka määrittelee mikä tieto on kovaa tai tärkeää? Onko tärkeämpää oppia yksittäisiä faktatietoja vai esimerkiksi yhteistyökykyä, ongelmanratkaisutaitoa, itsetuntemusta. Asioita ei tarvitse asettaa toisiaan vastaan, vaan erilaiset tiedot ja taidot tukevat toisiaan. Yhteiskunta on kokenut valtavia mullistuksia ja tiedonhankinta on muuttunut radikaalisti: monesti on yhtä nopeaa hakea jokin tieto netistä kuin palauttaa se mieleen muistin sopukoista. Yksittäisten faktojen muistamista tärkeämpää on asioiden ymmärtäminen, yhdistely ja käyttö kontekstin mukaisesti. Osa tietämisestä on jo ulkoistettu kehomme ulkopuolelle esimerkiksi älypuhelimiin ja laitteiden kehittyminen tulee edelleen jatkamaan tätä kehitystä.
Opiskelevatko oppilaat mitään ellei mitään ole pakko opiskella?
On yleinen perinteiseen kouluun liittyvä käsitys, etteivät oppilaat opiskelisi ja oppisi mitään ellei heidän olisi pakko. Oppimista tapahtuu kuitenkin kaikkialla. Käytännön kokemukset pakottomista oppimisympäristöistä eivät tue tätä käsitystä, vaan päinvastoin oppimisinto saa kukoistaa kun sitä ei liikaa kahlita. Meilläkin on todistettu useammin kuin kerran, kun lapset tulevat oma-aloitteisesti toivomaan esimerkiksi matematiikan tuntia.
Miten Turun Feeniks-koulun toiminta rahoitetaan?
Toimintamme rahoitus tulee monista erilaisista lähteistä. Toiminnassa mukana olevat perheet tukevat toimintaa lahjoituksin. Koulutoiminnan kuluja katetaan myös kuukausittain järjestettävän tukikahvilan sekä muiden varainkeruutapahtumien avulla. Lisäksi tukiyhdistyksellämme on kannatusjäseniä ja haemme apurahoja ja otamme vastaan lahjoituksia. Toimimme kuitenkin erittäin pienellä rahoituksella ja etsimme jatkuvasti uusia tapoja rahoittaa toimintamme. Myös kulumme ovat maltilliset. Uskomme silti, että aina löytyy organisaatioita ja yksittäisiä ihmisiä, joita tavoitteemme ja periaatteemme puhuttelevat ja jotka haluavat tukea toimintaamme.
Seuraatteko valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita?
Kyllä. Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita on uudistettu vahvasti osallistavampaan suuntaan – kohti toimintakulttuuria, joka vapaissa ja demokraattisissa kouluissa on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Opetussuunnitelmien perusteet koskevat kaikkia suomalaisia oppivelvollisia lapsia ja nuoria ja siten myös Turun Feeniks-koulun lapsia ja nuoria. Opetussuunnitelmien perusteet eivät kuitenkaan määrittele kovinkaan tarkasti sitä milloin ja miten syvällisesti tietyt asiat tulisi oppia, vaan jättävät tilaa yksilölliselle harkinnalle sen suhteen, miten opetussuunnitelmien perusteita päätetään seurata.
Seuraamme opetussuunnitelman perusteita Turun Feeniks-koulun arvot ja toimintaperiaatteet huomioiden. Lapset ovat yksilöllisiä kiinnostuksenkohteidensa ja oppimisvalmiutensa suhteen. Turun Feeniks-koulu antaa oppilaalle paljon vapautta sen suhteen, miten ja milloin hän opiskelee mitäkin.
Eikö vapaa oppiminen ja vastuu päätöksenteosta ole liikaa lapselle?
Vastuuseen kasvaa vastuuta ottamalla. On esitetty, että käsitys lasten ja nuorten vastuuttomuudesta johtuu itse asiassa siitä, ettei heillä ole mahdollisuutta ottaa todellista vastuuta, tehdä todellisia valintoja esimerkiksi koulutukseensa liittyen. Turun Feeniks-koulussa kukin saa ottaa vastuuta oman kypsyytensä mukaan ja myös oppia virheistään. Lapsi tarvitsee ympärilleen myös turvallisia ja vakaita aikuisia, jotka ovat valmiita elämään lapsen lähellä lapsen elämän suurissa kysymyksissä ja jotka tuntevat hänet hyvin. Tukea ja apua on aina saatavilla eikä ketään jätetä yksin hänelle liian suuren vastuun kanssa.
Lasten ei myöskään ole pakko ottaa osaa päätöksiin, jotka heitä eivät kiinnosta (paitsi konfliktitilanteissa, joissa ovat itse osapuolena). Niinpä esim. se, miten jätehuolto järjestetään, jää usein käytännössä aikuisten päätettäväksi lasten löytäessä mukavampaa tekemistä kuin aiheesta kokoustaminen. Meille on kuitenkin tärkeää, että tähänkin myös lapsi voi sanoa sanottavansa.
Feeniks-nettikoulun perustajan Marko Koskisen sanoin:
”Kysymys lasten ja nuorten kyvystä ottaa vastuuta ja ymmärtää omaa parastaan on varsin monimutkainen. Yleensä meidän yhteiskunnassa lapsia ja nuoria aliarvioidaan. Tässä kysymyksessä on tärkeää erottaa pari asiaa toisistaan. Ensinnäkin lapselle on erittäin tärkeää, että hänellä on turvallisia ja voimakkaita aikuisia ympärillään, jotka pystyvät ottamaan vastuuta lapsen kasvusta. Toinen seikka on se, miten lapselle annetaan tilaa ottaa itse vastuuta ja oppia omista virheistään. Usein aikuiset ovat aivan liian suojelevia ja tällä suojelevuudellaan tukahduttavat lapsen oman kyvyn ottaa vastuuta ja päättää omista asioistaan. Lapsi alkaa epäillä omia taitojaan ja kykyään toimia itsenäisesti. Näin synnytetään moninaisia riippuvuussuhteita ja heikkouden ja kykenemättömyyden tunteita, jotka puolestaan estävät ihmisiä aikuisiällä toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja johtavat monesti jonkinasteiseen syrjäytymiseen. Demokraattisissa kouluissa lähtökohtana on ajatus siitä, että ihminen haluaa selvitä omassa ympäristössään iästä riippumatta. Mikäli ympäristö tarjoaa riittävästi turvallisuutta, tukea ja rakkautta, lapsi oppii itse tarvitsemansa asiat. Tämä ei missään nimessä saa tarkoittaa, että lapsi jätetään heitteille. Aikuisen vastuulla on aina oltava pitää huolta lapsen hyvinvoinnista ja tukea häntä tarvittaessa.”
Jos jokainen saa valita itse mitä tekee, eivätkö oppilaiden ryhmätyötaidot jää kehittymättä?
Pakottomassa ympäristössä ihmisillä on yleensä halu toimia yhdessä, joten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät kuin itsestään. Tätä tukevat myös koulussamme käytössä olevat koulukokous ja pian käyttöön otettava sovittelupiiri.
Eikö Feeniks-koulussa ole mitään rajoja?
On toki, paljonkin yhdessä sovittuja sääntöjä. Demokraattisissa kouluissa rajoista päätetään yhdessä. Tällöin rajojen merkitys on helpompi ymmärtää ja lapset ja nuoret saavat kokemuksen osallisuudesta ja omasta tärkeydestään. Aikuisilla on kuitenkin keskeinen merkitys rajojen valvonnassa. Aikuisten tehtävänä on toimia pysäyttäjinä ja osittain myös rajojen valvojina ja luoda turvallisuutta myös tällä tavoin.
Minulla on hyvin hiljainen (tai hyvin vilkas tai vetäytyvä tai taiteellinen tai matemaattinen jne…) lapsi. Mitenköhän hän sopisi tuollaiseen ympäristöön? Ottatteko Turun Feeniks-kouluun oppilaita, jotka syystä tai toisesta siirtyvät pois perinteisistä peruskouluista. Miten vapaa tai demokraattinen koulu pystyy vastaamaan erityislasten tarpeisiin, esim. keskittymisvaikeuksiin tai lukemisen ja kirjoittamisen viivästymiin tai tunne-elämän vaikeuksiin?
Meillä aikuiset tekevät jatkuvasti parhaansa kohdatakseen lapset aidosti, myös emotionaalisesti. Vapaat ja demokraattiset koulut sopivat yleisesti ottaen hyvin kaikenlaisille lapsille ja nuorille, sillä emme normita ketään vaan jokainen saa tukea itselleen luontaisiin olemisen ja tekemisen tapoihin ja toisaalta myös nähdä ja kokeilla toisenlaisia tapoja toimia. Feeniks-koulussa lapsella tulee kuitenkin olla riittävät ryhmätyöskentelyn taidot, kuten kyky ottaa muut huomioon, kuunnella ohjeita ja kunnioittaa toisten oppimisrauhaa.
Sovimme ajan- ja tilankäytöstä koulussamme yhdessä siten, että kaikilla olisi mahdollisuus olla itselleen rennossa ympäristössä. Se tarkoittaa hiljaisia ja mieluisia tiloja ja hetkiä. Lapset ja nuoret saavat myös itse valita, millainen ympäristö tuntuu heille sopivalta juuri tietyllä hetkellä. Keskustelemme jokaisen kouluumme haluavan lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa erikseen ja lapsi pääsee tutustumisjaksolle kouluumme ennen kuin teemme yhdessä keskustellen päätöksen siitä, onko meidän koulumme sopiva hänelle ja hänen perheelleen.
Feeniks-koulu edellyttää vanhemmilta vahvaa halua luottaa lapsensa kykyyn oppia ja toimia yhdessä muiden kanssa. Myös siinä on oma haasteensa, johon sitoutumista perheiden on syytä punnita ennen päätöstä kouluumme tulemisesta. Joku, joka ei ole vielä seitsenvuotiaana valmis tai kiinnostunut lukemisesta, voi olla sitä vuoden tai kahden kuluttua. Oppimisen viivästymien kohdalla mietimme siis ensin, olisiko mahdollista että kysymys ratkeaa, kun lapsi saa tilaa oppia omaan tahtiinsa. Usein näin on.
Millaisia ihmisiä vapaissa ja demokraattisissa kouluissa kasvaa?
Terveellä tavalla itseensä luottavia, yhteistyökykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka luottavat kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin kysymyksiin. Yksilöllisiä ihmisiä, joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet koulun lisäksi myös kaikki muut ympäristöt, tilanteet ja kokemukset, joita he ovat elämässään kohdanneet. Ihmisiä, joilla on tietysti omat kehityshaasteensa, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, mutta jotka toivottavasti näkevät ne mahdollisuutena.
Miten ratkaisette ongelmia koulussa, jos aikuisilla ei ole lapsia suurempaa päätösvaltaa?
Koulussamme, kuten useimmissa vapaissa ja demokraattisissa kouluissa, on käytössä koulukokous, joihin kaikki koulun lapset ja aikuiset voivat osallistua. Koulukokouksessa tehdään yhdessä keskustellen koulun käytäntöjä koskevia päätöksiä. Tulemme ottamaan käyttöön myös sovittelupiirin, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja ilmenneisiin ristiriitatilanteisiin. Päätökset tehdään konsensusmenetelmää käyttäen.
Miten vapaa tai demokraattinen koulu valmistaa lapsia tai nuoria maailmaan, jossa kuitenkin on pakkoja ja testaamista?
Hyvin kehittynyt itsetunto ja keskittymiskyky auttavat uusissa paineiden alaisissa tilanteissa myös muualla kuin koulussamme. Jos lapsi tai nuori tai aikuinen haluaa harjoitella erityisesti tällaisia taitoja (kokeita, testejä), hän voi sitä pyytää. Mielestämme pakkoihin ja testaamiseen ei tarvitse oppia heti seitsenvuotiaana, vaan myöhemminkin ehtii. Lapset eivät myöskään elä kuplassa, vaan kohtaavat kaikkialla ympäristössään kaiken maailman asioita, myös pakkoja ja testaamista. Ihminen sopeutuu kyllä uusiin tilanteisiin, joita elämässä tulee vastaan, tai saattaapa hän alkaa työskennellä asioiden muuttamiseksi, jos kokee ne epäoikeudenmukaisiksi tai epätarkoituksenmukaisiksi.
Millaisia ihmisiä etsitte koulun päivittäiseen toimintaan tai taustajoukoiksi?
Kaikenlaisia juuri itsensä näköisiä ihmisiä, jotka kokevat Feeniks-koulun periaatteet itselleen läheisiksi. Ihmisiä, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan omat vanhat toimintamallinsa ja oppimaan uutta ja haluavat toimia tärkeän asian hyväksi. Emme halua asettaa muita määritelmiä, vaan toivotamme toimintaamme tervetulleiksi ihmiset omine taitoineen, tietoineen, elämänkokemuksineen ja persoonineen. Meillä on monenlaista tekemistä monenlaisille ihmisille: kirjanpidosta pulkkamäkeen, kutomisesta laborointiin, keskustelemisesta tanssimiseen, visioinnista talkootyöhön. Olet tervetullut liittymään joukkoomme juuri sen verran ja sellaisilla tavoilla kuin sinulle sopii!
Mitä koulunkäynti maksaa?
Perheet osallistuvat toiminnan rahoittamiseen kuukausittaisella lahjoituksella Turun Feeniks-koulun tukiyhdistykselle. Pyrimme rakentamaan solidaarisen järjestelmän, ettei kenenkään mahdollisuus käydä Turun Feeniks-koulua kaatuisi taloudellisiin seikkoihin. Kysy ajantasaiset lahjoitustiedot info@turunfeenikskoulu.fi
Oppilaat ovat virallisesti kotikoululaisia – mitä tämä edellyttää vanhemmilta?
Koska koulu on tällä hetkellä puolipäiväinen, on selvää että myös kotiin jää tekemistä. Varsinaisia läksyjä ei tule, mutta kotona oppimista voi jatkaa esimerkiksi oppikirjojen, sähköisten työkalujen, tehtävien, taiteen, leikin ja keskustelujen avulla. Tavoitteena on omaehtoisen oppimisen tila, jossa oppiminen tapahtuu luontevasti ja lapsi haluaa lukea, selvittää asioita ja tutkia maailmaa niin koulussa kuin kotona. Iästä ja kouluhistoriasta riippuen osa lapsista tarvitsee aluksi enemmän tukea tai toisaalta tilaa ja luottamusta vanhemmilta. Vanhempien toivotaan dokumentoivan oppilaan sähköiseen kansioon kotona tehtyjä asioita esim. valokuvin.
Kotikoululaiselle määrätään tutkiva opettaja omasta kotikunnasta, joka seuraa opintojen etenemistä. Vanhemmat ja lapsi tapaavat tutkivaa opettajaa yleensä kerran tai kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Oppimisen edistyminen osoitetaan yleensä oppimisportfoliolla, joskus vanhempien oppilaiden kohdalla myös kokeita tehden (erityisesti jos oppilas haluaa numeroarvioinnin). Turun Feeniks-koulu auttaa tarvittaessa valvontakäytännöistä sopimisessa.