Turun Feeniks-koulun toimintaan kuuluu kotioppijoiden koulutoiminta Koroisilla. Oppilaiden itseohjautuva oppiminen ja osallisuus on koulun toiminnan keskiössä. Oppilaiden kanssa koulussa työskentelee opettaja ja muita tuttuja aikuisia, mm. harjoittelijoita ja vapaaehtoisia.
Kouluryhmämme kokoontuu Koroisilla Aurajoen rannalla. Paikka on elävä kulttuurin keskus, josta löytyy viljelypalstoja, mehiläispesiä, pyöränkorjauspaja, savipaja, permakulttuuria ja kurssitoimintaa ja sunnuntaikahvila.
Feeniks-koulun päivään kuuluu opetustuokioita ja omaehtoista oppimista. Viikon ohjelma näkyy Open space -lukujärjestyksessä, joka käydään läpi edellisen viikon perjantaina tai torstaina. Kevätlukukaudella suosittuja ovat olleet erityisesti tarinatuokiot, joissa on luettu ääneen sekä pienemmille ja isommille sopivaa kirjallisuutta, ja analysoitu luettua tarinaa. Viikoittain on pidetty englannin kielikylpypäivä ja huhtikuussa myös ruotsin immersiivisiä leikki- ja pelituokioita.
Koulussa on opeteltu erilaisia käsityötekniikoita ja valmistettu mm. painokuvioita, vahalla koristeltuja kortteja, langalla kirjailtuja kortteja, pajukehykseen pujoteltu ryijy, ja neulomistakin on opeteltu.
Kuvissa näkyy Feeniks-koulun vaakuna sekä viikon Open Space -lukujärjestys. Toisella seinällä on myös siivoustehtävien listat sekä jokapäiväisille tehtäville että viikkosiivouksen tehtäville. Vastuutehtävän suorituksesta saa merkin.
Kerran viikossa Feeniks-koulussa on koulukokous, joka toteuttaa demokraattisen koulun osallisuuden periaatetta. Demokraattinen koulu tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella kouluyhteisön jäsenellä, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin ja osallistua päätöksentekoon kiinnostuksensa ja kypsyytensä mukaisesti. Koulujen päätöksenteko on keskustelevaa ja usein konsensus- tai sosiokraattista päätöksentekoa eikä niinkään äänestämistä.
Koulukokoukseen voi kuka tahansa koulussa tuoda ehdotuksen, joka kirjataan ehdotuslomakkeeseen, ja esittää sen hyväksymistä. Ehdotusta voi perustella, ja se hyväksytään, jos kaikki suostuvat päätökseen. Koulukokouksessa päätetään kaikista retkistä, koulun säännöistä ja toimintatavoista, ja tehdään suunnitelmia ja päätöksiä hankinnoista sekä kouluryhmän oman kuukausibudjetin käytöstä. Koulukokouksessa käytetään puheenvuoroja ja kuunnellaan muiden perusteluja, pyydetään puheenvuoroa ja kunnioitetaan kaikkien mielipidettä.
Turun Feeniks-koulussa retkeillään paljon. Retkiä ja vierailuja on tehty mm. Urheilupuistoon, Palomuseoon, Siirtolaisinstituuttiin, Kupittaanpuistoon ja Liikennekaupunkiin, Flowparkiin, Vesilaitosmuseoon, Kuralan kylämäkeen, Aboa Vetus & Ars Nova -museoon ja Vaarniemen luontopolulle. Urheilupuistossa heitettiin frisbeegolfia ja opeteltiin heittotekniikkaa. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen Kellarissa on museo, jossa esitellään ajoneuvoja, pelastajan työvaatteita vuosien varrelta, ja palomestarin työhuoneen välineitä. Siirtolaisinstituutissa tutustuimme maastamuuttoon ja maahanmuuttoon julisteiden ja esineiden kautta.
Liikennepuistossa opeteltiin liikennemerkkejä, liikennesääntöjä ja harjoiteltiin turvallisia tapoja ylittää tie. Kupittaanpuistossa pelattiin ulkopelejä, ja Flowparkissa mentiin kiipeilemään korkeuksiin. Vaarniemen retkipoluilla Kaarinassa nähtiin merkkejä jääkaudesta, kuten siirtolohkareita, ja harjoiteltiin metsän puiden ja kasvien tunnistamista, ja pelattiin eläimien tunnistusta.
Turun Feeniks-koulussa ympäristö on rikastuttava ja uteliaisuuteen kannustava. Koroisilla pääsee lähelle luontoa ja sen ilmiöitä. Pihalla liikkuu fasaaneja, kyyhkyjä ja varpusia, ja viljelypalstoilla kasvaa koriste- ja hyötykasveja, joiden ympärillä pörräävät Koroisten hunajamehiläiset. Kun päärakennuksen takahuoneesta löytyi kuollut kimalainen, sitä tutkittiin mikroskoopilla ja otettiin suurennettuja kuvia. Koroisten tuvan keittiössä käynnistettiin herneenversojen kasvatusprojekti, jossa seurattiin alkioiden itämistä ja kasvua ikkunalaudalla.
Turun Feeniks-koulussa lasten oppimista seurataan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Suuri osa arvioinnista on oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Opettaja on tiiviissä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa lapsen tai nuoren kanssa, keskustelemalla, seuraamalla ja kuuntelemalla. Arvioinnissa keskitytään seuraamaan oppilaan edistymistä omaan aiempaan osaamiseensa nähden eikä oppilaita verrata keskenään.
Oppilaan oppimista dokumentoidaan päivittäin (kuvin, kirjallisesti jne.) ja lisäksi käytämme opiskelun seurantaan myös erilaisia sähköisiä järjestelmiä.
Ympäristössä ulkoillaan päivittäin. Pihalla voi leikkiä ulkoleikkejä kuten hippaa, nattaa, piilosta, mustekalaa, polttopalloa tai olla salapoliisi, joka tutkii ympäristöä. Aurajoen rannassa lapset voivat käydä aikuisen kanssa. Lähettyvillä sijaitsevassa patsaspuistossa on leikitty erilaisia hippoja ja ihka uusia keksittyjä leikkejä.
